miten voi rakastaa niin paljon

Eilen juhlittiin mun veljen tyttöjä, toinen täytti jo huimat 3 vuotta ja mun kummityttö jo vuoden. Oli ihanat juhlat, ihania ihmisiä ja niin hyvää kakkua. Rakastan niitä hetkiä, kun koko mun perhe on samassa paikassa. Lasken mun perheeseen muutkin kuin vanhemmat ja sisarukset, myös sisarusten puolisot ja lapset kuuluvat siihen. Joten mulla on iso perhe, ja mä rakastan sitä niin paljon. Saattaa olla, että meidän pikkuperhe joutuu tulevalla viikolla koetukselle kun mennään koko porukka viikoksi mökkeilemään. Eli meitä on samassa mökissä 12 ja mun paras kaveri tulee myös mukaan! Kauhulla odotellaan kaikki, no ehkä ei silti ihan.. Uskon, ja tiedän, että tosta viikosta tulee ihana, vaikka saattaa olla, että joillain menee joihinkin aina välillä vähän hermo, mutta ei se mitään.

Mun on vaikea ymmärtää sitä, että miten joku niin pieni voi olla mulle niin tärkeä. Sitä, että miten voin rakastaa niin paljon heitä. Mun siskolla on 3 lasta ja veljellä 2, kaikki alle 6 vuotiaita. Rakastan heitä kaikkia älyttömän paljon ja kaikki ovat tärkeä osa mun elämää ja arkea. Jotenkin olisin luullut, että en osaisi rakastaa niin paljon kaikkia, luulin, että se rakkaus ei voisi kasvaa enempää. Silti se vain kasvaa ja voimistuu

Oon niin kiitollinen siitä, että oon nuorin lapsi meidän perheessä ja siitä, että jo tämän ikäsenä oon täti 5 lapselle joita ilman en osaisi enää elää. Se on opettanut niin paljon kun oon katsonut vierestä miten ne kasvaa, miten erilaisia jokainen on. On ollut parasta olla heille kaikille tärkeä ja olla se, jonka kanssa halutaan leikkiä ja tehdä vaikka mitä, koska oon ollu läheisistä se nuorin "aikuinen" noille lapsille.

Pakko sanoa, että eilen kun kaappasin syliini kaikista nuorimman, mun kummitytön niin ei ollut kaukana etten alkanut itkemään onnesta. Muistan sen tilanteen kun mua pyydettiin kummiksi, viime kesänä mökillä. Silloin jo tiesin, että tuun rakastamaan tätä pientä enemmän kuin uskoin, että on edes mahdollista. Muistan sen päivän, kun sain viestin, että kaikki on kunnossa ja tuli tyttö. Muistan sen helpotuksen ja onnen. Muistan miten pidin niin pientä sylissä nimiäisissä ja luin runon Peppi Pitkätossusta ja tiukensin otettani, koska en koskaan tahdo päästää irti.